Back to top

Henkilöstöraportti

Henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistä ja virtaviivaistamista jatkettiin. Tavoitteena oli jatkaa toiminnan tehostamista, laadun ja palvelutason parantamista, ongelmatilanteiden hallintaa sekä kustannussäästöjen aikaansaamista. Henkilöstöraportti antaa tiiviin kokonaiskuvan henkilöstön määrästä, rakenteesta ja tilasta sekä henkilöstöhallinnon toiminnasta ja kehittämisestä. Tiedot perustuvat vuoden lopun tilanteeseen.

Etusivu / Henkilöstöraportti

A-klinikkasäätiöllä on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 2014 lähtien. Henkilöstöraportti antaa tiiviin kokonaiskuvan henkilöstön määrästä, rakenteesta ja tilasta sekä henkilöstöhallinnon toiminnasta ja kehittämisestä. Tiedot perustuvat vuoden lopun tilanteeseen. Raporttiin kootaan määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja, joiden avulla arvioidaan kehittämistoimia ja niiden vaikuttavuutta henkilöstöön, toimintaan ja talouteen.

Henkilöstöraportti on myös yksi keskeisistä analyysivälineistä seurattaessa henkilöstöstrategian toteutumista.

Säätiö luovutti tukipalvelunsa liikkeenluovutuksella A-klinikka Oy:lle 1.2.2017 alkaen. A-klinikka Oy on tuottanut säätiön HR-palvelut siitä alkaen. Samassa yhteydessä palkanlaskenta sekä henkilöstökoulutus ja työnohjaus siirrettiin HR-tiimin yhteyteen.

Toimintavuonna jatkettiin henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistä ja virtaviivaistamista. Tavoitteena on jatkaa toiminnan tehostamista, toiminnan laadun ja palvelutason parantamista, ongelmatilanteiden hallintaa sekä kustannussäästöjen aikaansaamista. Käytännössä HR-tiimi ja alueelliset henkilöstösihteerit ovat tukeneet ja auttaneet säätiön esimiehiä henkilöstöasioissa ja varmistaneet, että kaikki henkilöstöasiat tulevat hoidetuksi asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti.

Toimintavuosi oli säätiön henkilöstön ja henkilöstöhallinnon näkökulmasta kuormittava, koska yhteistoimintaneuvottelukierre jatkui edellisten toimintavuosien tapaan. A-klinikkakonsernissa käytiin toimintavuoden aikana useammat yhteistoimintaneuvottelut. A-klinikka Oy:n alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön toiminta Haarajoella sekä alaikäisille nuorille suunnattujen kotouttamisyksiköiden toiminta Espoossa ja Pyhtäällä jouduttiin päättämään toimintavuonna, kun kunnat ja muut yhteistyötahot irtisanoivat niitä koskevat sopimukset. Neuvotteluesityksissä sopeutustarve arvioitiin Haarajoen osalta 12 henkilötyövuodeksi, Espoon osalta 16 henkilötyövuodeksi ja Pyhtään osalta 7 henkilötyövuodeksi. Työnantaja joutui turvautumaan myös henkilöstön irtisanomisiin kutakin yksikköä koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen. Haarajoella jouduttiin irtisanomaan 8 työntekijää, Espoossa 12 työntekijää ja Pyhtäällä 5 työntekijää.

Toimintavuonna jatkettiin henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistä ja virtaviivaistamista. Tavoitteena on jatkaa toiminnan tehostamista, toiminnan laadun ja palvelutason parantamista, ongelmatilanteiden hallintaa sekä kustannussäästöjen aikaansaamista.

Toukokuussa 2017 käynnistettiin koko säätiötä koskevat yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Kuntien ja muiden yhteistyökumppanien irtisanomia sopimuksia oli mm. Kouvolassa, Lahdessa, Haminassa ja Mikkelissä. Lisäksi tappiollista toimintaa oli mm. Tampereen kuntoutumiskeskuksessa ja Talvitien päiväkeskuksessa. Neuvotteluesityksessä sopeutustarve arvioitiin 140 henkilötyövuodeksi. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen päädyttiin siihen, että A-klinikkasäätiö luovutti liikkeenluovutuksella Mikkelin A-klinikan toiminnan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle. Samoin Päihdesairaalan keittiö- ja siivoustoiminta ulkoistettiin liikkeenluovutuksella Palmia Oy:lle. Talvitien päiväkeskuksen toiminta päätettiin ajaa alas toimintavuoden loppuun mennessä. Lisäksi A-klinikkasäätiön organisaatio- ja hallintorakennetta päätettiin keventää vastaamaan säätiön taloudellista ja tuotannollista tilaa. Aikaisemmasta palvelualuerakenteesta luovuttiin ja sen tilalle tuli kaksi toimialuetta, Maakunta- ja kuntapalvelut sekä Sote-keskukset ja yksityiset palvelut. Sopeutustarve jäi ennakoitua pienemmäksi, kun yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen saatiin tieto sopimuksien jatkumisesta Lahdessa ja Kouvolassa ainakin jonkin aikaa vielä vuoden 2018 puolella. Palvelutuotannon yhtiöittämisen valmistelu vie kuitenkin huomattavasti henkilöstöhallinnon voimavaroja.

A-klinikkasäätiössä oli 596 työntekijää vuoden 2017 lopussa. A-klinikka Oy:llä oli 38 työntekijää vuoden 2017 lopussa.

Henkilöstö

Vuonna 2017 A-klinikkasäätiön ja A-klinikka Oy:n palveluksessa työskenteli yhteensä 634 päihdetyön ammattilaista, joista vajaa 70 % oli vakinaisessa ja lähes 90 % kokoaikaisessa työsuhteessa. Suurimpia ammattiryhmiä olivat ohjaajat ja sairaanhoitajat. Rekrytoinneissa on onnistuttu vähintään tyydyttävästi, ainoastaan pätevöityneiden päihdelääkärien kohdalla on ollut jatkuvasti rekrytointiongelmia.

TES-ryhmän toiminta

Työehtosopimusryhmä neuvotteli aktiivisesti vuonna 2017. Toimintavuoden alussa työnantaja ja säätiön järjestäytyneitä työntekijöitä edustavat pääluottamusmiehet sopivat, miten työntekijöille kompensoidaan siirtyminen noudattamaan A-klinikkasäätiöllä aiemmin noudatetun talokohtaisen työehtosopimuksen sijasta Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Kompensaatioksi sovittiin kertakorvaus, jonka suuruus riippui työntekijän lomaoikeudesta. Toimintavuonna sovittiin myös paikalliset sopimukset lomapalkan ja lomarahan maksuajankohdasta. Toukokuussa 2017 sovittiin paikallinen sopimus työaikajoustoista.

AKSYT

A-klinikkasäätiön yhteistyötoimikunta AKSYT on aloittanut toimintansa vuonna 2014. AKSYTin perustamisen taustalla oli halu yhdistää työsuojelu- ja yhteistoimintaorganisaatiot nykyaikaisesti toimivaksi yhdeksi toimielimeksi. AKSYTin toimintaa vuonna 2017 ohjasi vuosisuunnitelma, mikä kattoi vaaditut lakisääteiset työsuojelun ja yhteistoiminnan osiot sekä lisäksi joitakin ajankohtaisia erityisteemoja. Lisäksi sovittiin, että AKSYT toimii toimintavuonna myös A-klinikka Oy:n työsuojelu- ja yhteistoimintaelimenä. AKSYT käsitteli toimintavuoden aikana mm. säätiön ja A-klinikka Oy:n tilinpäätöstä ja budjettia ja seurasi teemaa muutoin taloudellisissa ja toiminnallisissa katsauksissaan. AKSYTissä seurattiin myös aktiivisesti HaiPro-ilmoituksia ja työterveysraportointia, laatuprosessin etenemistä. AKSYT käsitteli kaikki toimintavuoden aikana annetut konsernitasoiset HR-ohjeistukset ja suunnitelmat. Loppuvuodesta 2017 AKSYTssä sovittiin uudesta yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan rakenteesta konserniin. AKSYT tulee toimimaan jatkossa säätiön yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaelimenä. A-klinikka Oy:ssä tulee olemaan yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaelimenä AKYT. Sekä AKSYTiin että AKYTiin valittiin loppuvuodesta sekä työnantajan että työntekijöiden edustus.

Työhyvinvointi ja varhaisen välittämisen malli

Työhyvinvointia edistettiin jatkamalla varhaisen välittämisen toimintamallin käyttöä. Varhaisen välittämisen toimintamalli myös päivitettiin toimintavuoden aikana. Työtyytyväisyyden, motivaation, työn ilon ja tuottavuuden tukeminen olivat keskeisiä tavoitteita työhyvinvoinnin tukemisessa erityisesti muutostilanteissa. Työn ja muun elämän yhteensovittamista tuettiin mahdollisuuksien mukaan joustavilla työaikamenettelyillä ja niitä edelleen kehittämällä. Henkilöstön työkykyä tukevaa toimintaa A-klinikkasäätiöllä ohjaa varhaisen välittämisen malli, jossa pyritään tunnistamaan henkilöstön jaksamiseen liittyviä tunnusmerkkejä ja puuttumaan työkykyongelmiin riittävän ajoissa. Esimiesten tehtävänä on seurata työkykyä ja sairauspoissaolopäivien määrää ja avata tarvittaessa keskustelut työterveyshuollon kanssa, jos henkilön sairauspoissaolopäivät ylittävät ennalta sovitun rajan.

Työterveyshuollon kanssa on tehty aktiivista yhteistyötä liittyen pitkiin sairauslomiin. Töihin paluuta on tuettu muun muassa osasairausvapaalla ja verkostopalaverein sekä korvaavan työn mallilla, joka otettiin käyttöön toimintavuonna.

Ikäohjelma

Ikäohjelmasta luovuttiin toimintavuoden aikana.

Työyhteisökysely

Toimintavuoden aikana olisi tullut järjestää Parempi työyhteisö® -kysely (ParTy). Tätä ei kuitenkaan voitu toteuttaa suunnitellusti, koska Työterveyslaitos on päättänyt luopua kyselyn tekemisestä. Parempi työyhteisö® -kysely päätettiin korvata Eläkevakuutusyhtiö Elon Työyhteisö -kyselyllä. Tämän kyselyn toteuttaminen onnistuu kuitenkin vasta vuonna 2018.

Työterveyshuolto

Toimintavuoden aikana kilpailutettiin työterveyshuolto Emkine Oy:n avulla. Työterveyshuollon palvelutuottajaksi valittiin Mehiläinen Oyj.

Henkilöstölle on järjestetty lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden lisäksi yleislääkäritasoinen, työterveyshuoltopainotteinen ja työterveyshuollon hyvän sairaanhoitokäytännön mukainen sairaanhoito sekä erikoislääkärikonsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä.

Toimintavuonna korostettiin toimintasuunnitelman mukaisesti työyhteisön hyvinvointia edistävän toiminnan merkitystä. Sairauspoissaolojen jatkuvaa seurantaa jatkettiin varhaisen välittämisen mallin avulla. Työterveyspalvelujen kustannukset on eritelty sairaudenhoitokustannuksiin (KL2) ja ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon (KL1). Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset vaihtelevat vuosittain riippuen muun muassa tehdyistä työpaikkaselvityksistä sekä ikäryhmätarkastuksiin ja muihin terveys- ja seurantakäynteihin osallistuneiden määrästä.

A-klinikkasäätiön työterveyshuollon bruttokustannukset 2017.

Laji

Yhteensä euroa

 

Euroa/työntekijä

 

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

(KL1)

 

127 990

214

Sairaudenhoitokustannukset

(KL2)

193 807

325

Yhteensä

321 979

539

A-klinikka Oy:n työterveyshuollon bruttokustannukset 2017.

Laji

Yhteensä euroa

Euroa/työntekijä

 

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

(KL1)

 

8 123

213

Sairaudenhoitokustannukset

(KL2)

16 993

447

Yhteensä

25 116

660

HR-tunnusluvut osaksi johdon raportointia

Henkilöstöhallinnon kehittämisen yhtenä perusajatuksena on ollut löytää mittarit, joilla henkilöstön tilaa ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata, mitata ja arvioida. A-klinikkasäätiölle on valittu mittarit vuorovuosina toistettavien ParTy-työhyvinvointikyselyiden ja Työfiiliskyselyiden pohjalta. Työfiiliskyselyä ei pystytty toteuttamaan syksyllä 2016 henkilöstöhallinnon työtilanteen ruuhkautumisen vuoksi.

HR-tunnusluvut

 

2017

2016

2015

2014

Poissaoloprosentti

5,10%

4,20%

4,60%

4,50%

Sairauspoissaolot

  • lyhyet 1-3 päivää

68,50%

68,50%

71,10%

73%

  • keskipitkät 4-30 päivää

28%

27,50%

24,90%

24%

  • pitkät yli 30 päivää

3,5%

4%

4%

3%

Työkyvyttömyyseläkkeiden riskisuhde

2,08

1,177

1,22

1,16

ParTy –avainlukujen keskiarvo

 

 

3,7

 

Sairauspoissaolot

A-klinikkasäätiön sairauspoissaoloprosentti oli toimintavuonna 5,1 (4,26). Sairauspoissaoloprosentti määritellään sairauspäivien suhteesta organisaation työntekijämäärään kerrottuna työvuoden päivillä (365). Henkilöstötietojärjestelmä Sympan ja uuden työvuoro-ohjelman käyttöönoton myötä sairauspoissaoloja on merkitty ilmeisesti aikaisempaa tarkemmin, mistä kertoo myös sairauspoissaoloprosentin kasvu. Yhteistoimintaneuvottelut ja muut toimintaympäristön muutokset ovat myös vaikuttaneet työntekijöiden jaksamiseen, mikä myös heijastuu osatekijänä sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaolojen hallintaan on pyritty vaikuttamaan varhaisen puuttumisen ja puheeksiottamisen menettelyllä, jota koskeva ohjeistus päivitettiin toimintavuonna.

A-klinikkasäätiössä painottuivat lyhyet 1–3 päivän mittaiset sairauslomat, joita oli toimintavuonna kaikista sairauslomista 68,5 % (68,5 % vuonna 2016). Keskipitkien sairauslomien (4–30 päivää) osuus oli 28 % (27,5 %) ja pitkien, yli 30 päivän sairauslomien osuus 3,5 % (4 %).

Yhteistoimintaneuvottelut ja muut toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet työntekijöiden jaksamiseen, mikä myös heijastuu osatekijänä sairauspoissaoloihin.

Eläköityminen

Työeläkeyhtiö Elon arvioima A-klinikkasäätiön työkyvyttömyyseläkkeiden arvioitu riskisuhde oli vuonna 2017 yhteensä 2,08 (0,177 vuonna 2016).

Kullekin vuodelle lasketaan myönnettyjen eläkkeiden perusteella riskisuhde, joka kuvaa yrityksen työkyvyttömyysriskiä suhteessa keskimääräiseen työkyvyttömyysriskiin. Kahden vuoden riskisuhteen keskiarvo määrää, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu. Alle 1:n oleva riskisuhde on hyvä ja tarkoittaa sitä, että työeläkkeiden maksuluokka ei nouse. A-klinikkasäätiön tilanne on ollut pitkään hyvä, ja TyEL-maksuluokka oli toimintavuonna 4 (5).

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 4 (neljä) henkilöä, ja keskimääräinen työkyvyttömyyseläkeikä oli (55,1) vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeiden yhteenlaskettu eläkemeno oli 266.646 euroa. Kuntoutusrahalla oli vuoden 2017 lopussa 5 ja kuntoutustuella 13 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi toimintavuonna 15 (13) henkilöä. Keskimääräinen vanhuuseläkeikä oli 65 (63,3) vuotta, joka oli 1,7 vuotta enemmän kuin edellisenä vuonna.