Back to top

Palvelujen tavoitettavuus ja muutokset, asiakkaan asema ja moniammatillisuus

Kehitysohjelman tavoitteena on parantaa päihde- ja mielenterveyspalvelujen integraatiota, sisältöä ja saavutettavuutta, tavoittaa uusia asiakkaita, vahvistaa asiakkaiden asemaa palvelujenkäyttäjinä sekä välittää ja tuottaa uutta tutkimustietoa. Kohderyhminä ovat päihdehaittoja kokevat kansalaiset, palvelujen asiakkaat, ammattilaiset ja järjestöt.

Etusivu / Palvelujen tavoitettavuus ja muutokset, asiakkaan asema ja moniammatillisuus

Lisätietoa: Jouni Tourunen p. 040 1368 058 ja [email protected]

Ohjatuissa ryhmissä verkossa käsitellään kuormittavia lapsuuden kokemuksia

Lasisen Lapsuuden kolmeen moniammatillisesti ohjattuun vertaistukiryhmään verkossa haki 280 aikuista, joilla on yhä arkea kuormittavia lapsuuden kokemuksia vanhempien liiallisesta päihteidenkäytöstä, tarve käsitellä niitä sekä parantaa omaa elämänlaatua. Aikuisten ryhmistä kerätyn palautteen perusteella ryhmään osallistuminen tuotti helpottavan kokemuksen vertaistuesta, rohkaisi puhumaan ongelmista ja antoi uskoa siihen, että omaan elämään pystyy yhä vaikuttamaan myönteisesti. Suuren kysynnän vuoksi Lasinenlapsuus.fi -sivustolle perustettiin myös suljettu keskustelufoorumi, jonne kirjautui 1150 käyttäjää.

Lasisen Lapsuuden Varjomaailma -nuortenpalvelussa käynnistettiin myös kolme vertaistukiryhmää kodin aikuisten päihteidenkäytöstä kärsiville 12-22-vuotiaille nuorille. Suljetut nettiryhmät olivat kestoltaan 10-12 viikon mittaisia, osallistujia oli 8-12 ja niitä olivat ohjaamassa lastensuojelun sekä nuoriso- ja mielenterveystyön ammattilaiset. Nuorten mukaan tärkeintä ryhmässä on kuulluksi tuleminen ja herännyt uskallus nostaa asia vihdoin esille.

Lue lisää: Lasinen lapsuus

Hukkaputkesta tietoa hauskalla tavalla

Tarinallinen Hukkaputki-peli tarjoaa nuorille hauskaa tekemistä, mutta myös virikkeitä omiin pohdintoihin päihteistä ja mielenterveydestä. Pelaaja pääsee itse vaikuttamaan pelin kulkuun tekemällä erilaisia valintoja tutuissa ja arkipäiväisissä tilanteissa. Peli löytyy Nuortenlinkki-verkkopalvelusta ja se on pelattavissa ilmaiseksi tabletilla, tietokoneella tai puhelimella. Pelin rinnalla julkaistiin myös lyhyt opettajan opas. Peliä pelattiin vuoden 2017 aikana yhteensä 11 000 kertaa. 

Lue lisää: Nuortenlinkki

Päihteitä ongelmallisesti käyttävien äitien nettiryhmässä rikottiin tabuja

Päihdelinkissä on järjestetty ohjattuja nettiryhmiä päihteitä ongelmallisesti käyttäville äideille vuodesta 2004 lähtien. Äitien nettiryhmät järjestetään yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni © -toiminnan kanssa. Ryhmät ovat anonyymejä ja luottamuksellisia, eivätkä ulkopuoliset pääse lukemaan kirjoituksia.

Vuonna 2017 ryhmiin ilmoittautui 17 äitiä, joista ryhmiin lopulta osallistui yhdeksän. Ryhmissä kirjoitettiin 367 viestiä ja niitä käytiin lukemassa noin 1700 kertaa. Teemoina käsiteltiin mm. raskautta, huumeriippuvuutta ja perheväkivaltaa. Palautteiden perusteella parhaan arvion saa ryhmien ohjaus ja ohjaajilta saatu tuki.

Tutkimusyhteistyö tukee järjestöjen toimintaa

MIPA-hanke vahvistaa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusyhteistyötä, toteuttaa yhteisiä tutkimuksia sekä tuottaa tietoa järjestöistä ja järjestöille. MIPA-Hyvinvointikyselyn perusteella kokemus yksinäisyydestä ja yhdenvertaisuuden puutteesta sekä taloudelliset vaikeudet heikentävät järjestöjen toimintaan osallistujien elämänlaatua ja toimintakykyä. 62 % oman ongelman ja 66 % läheisen ongelman takia osallistuneista arvioi osallistumisen kuitenkin parantaneen omaa hyvinvointia. Myönteisiä muutoksia oli tapahtunut mm. psyykkisessä terveydessä, osallistumisessa, arjen sujumisessa, elämänlaadussa, perhesuhteissa, asumisessa ja päihteiden käytössä.

Kuva: Lauri Hovi. Noora Nieminen luennoi MIPA-tutkimusohjelman työpajassa.

Lue lisää (pdf): Ihmisten äänellä: Järjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeet ja palvelun tarpeet. Pitkänen, Tuuli, Elovainio, Mirka, Jokelainen, Suvi & Tourunen, Jouni. A-klinikkasäätiön raporttisarja 65/2017. ja Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa – esimerkkinä A-Kiltojen Liitto ry. Nieminen, Noora & Jurvansuu, Sari. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2017: 1-7.

MIPA-Järjestökyselyn perusteella valtaosa paikallisista päihde- ja mielenterveysyhdistyksistä toimi joko ilman palkattuja työntekijöitä (53 %) tai muulla tavoin (19 %), joissa työntekijöiden määrä suhteessa vapaaehtoistoimijoihin on vähäinen. Vain vajaa kolmannes päihde- ja reilu kymmenesosa mielenterveysyhdistyksistä tuotti ostopalveluja. Joka toisessa paikallisyhdistyksessä päihde- ja mielenterveysongelmien yhteisesiintyvyys nähtiin merkittäväksi ongelmaksi ja kolmannes ilmoitti järjestävänsä päihde- ja mielenterveystyötä yhdistävää toimintaa.

Lue lisää (pdf): Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen: sektorirajat ylittävä toiminta päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä. Jurvansuu Sari & Rissanen Päivi. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2/2017: s. 1-11. ja Päihde- ja mielenterveysyhdistysten vapaaehtoistoiminta kolmannen sektorin hybridisaatiokehityksen näkökulmasta. Jurvansuu Sari & Rissanen Päivi. Tietopuu: Tutkimussarja 1/2017: s. 1-14.

Arjen toimintakyky-hanke tarjoaa järjestöille välineen (Paradise24fin) ja tukea toimintaan osallistuvien toimintakyvyn ja elämäntilanteen sekä näissä tapahtuneiden muutosten arviointiin, seurantaan ja raportointiin. Esimerkiksi korvaushoidossa olevilla henkilöillä on todettu esiintyvän toimintakyvyn vaikeuksia laaja-alaisesti. Suurimmat vaikeudet ilmenevät mielialan, kivun ja unen sekä arjen hallinnan alueilla. Oheispäihteitä käyttävät korvaushoidossa olevat henkilöt tarvitsevat psykososiaalista tukea, vaikka eivät ensisijaisesti tavoittelisi päihteettömyyttä.

Lue lisää (pdf): Korvaushoitopotilaiden oheispäihteiden käyttö ja toimintakyky. Heinonen, M. & Pitkänen, T. Tietopuu: Tutkimussarja 3/2017: 1-16.

Kansalaisilla on valmiutta sähköisiin palveluihin

Verkkopalvelut tavoittavat 228 000käyttäjää/kk

Sähköiset palvelut tavoittivat keskimäärin 228 000 yksilöityä kävijää kuukausittain (Google Analytics). Kasvua edellisvuodesta oli 6 %. Laadukkaat ja tasa-arvoisesti kansalaisia tavoittavat sähköiset palvelut sisältyvät Aina lähellä -ideaan. Tutkimussarjaa, jossa kartoitetaan kansalaisten käsityksiä sähköisten palvelujen käytöstä, jatkettiin. Pääteemoina ovat päihteet, muut riippuvuudet ja mielenterveys. Kaikenikäisistä kansalaisista löytyy valmiutta asioida verkossa ja usko omatoimiseen kuntoutumiseen verkossa on lisääntynyt. Yli puolet (52 %) olisi valmis kokeilemaan internetistä löytyviä itsehoito- tai oma-apupalveluja, jos siihen tulisi tarvetta. Sähköisten palvelujen haasteet liittyvät saavutettavuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.

Lue lisää: Tietopuu-blogi

Kokemusasiantuntijapalvelua uudistettu

KokeNet -verkkopalvelu tarjoaa keskusteluapua, vertaistukea ja palveluohjausta alkoholin käyttöön liittyvien huolien lisäksi myös mielenterveys- ja rahapeliongelmia koskeviin kysymyksiin. Uusia kokemusasiantuntijoita on rekrytoitu ja valmennettu KokeNet -tehtäviin. Palvelu on laajentunut myös Skypen kautta tapahtuvaan kasvokkaiseen kohtaamiseen, vertaisvastaanotoksi verkossa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on mahdollisuus käyttää kokemusasiantuntijoiden osaamista asiakastyönsä tukena esimerkiksi trio -mallin avulla.

Katso lisää: KokeNet

Kuva: Pia Alarto. Kokemusasiantuntijamme ovat saaneet kokemusasiantuntijan koulutuksen ja sen lisäksi koulutuksen KokeNet-tehtäväänsä. Toimimme osaamisen jatkuvan yhteiskehittämisen periaatteella.

A-klinikkasäätiön asiakkaiden palvelukokemukset säilyneet hyvinä

A-klinikkasäätiön asiakkaista 52% arvioi palvelukokonaisuuden hyväksi ja 39% kiitettäväksi

Vuoden 2017 asiakastyytyväisyyskyselyssä (N=1081) asiakkaiden tyytyväisyys palveluun kokonaisuutena oli 4,1 (asteikolla 1-5: 1=heikko, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=kiitettävä). Yli puolet asiakkaista (52 %) arvioi palvelun kokonaisuutena hyväksi ja reilu kolmannes (39 %) kiitettäväksi. Kyselyn mukaan hoitojaksot ovat vaikuttaneet positiivisesti asiakkaiden kokemukseen omasta elämäntilanteestaan. Asiakkaat olivat tyytyväisimpiä yhteistyön sujuvuuteen henkilökunnan kanssa ja henkilökunnan ammattitaitoon (keskiarvot 4,3). Myös palvelujen piiriin pääsyn sujuvuus, tarpeiden huomioiminen sekä tarvittavan avun ja tuen saanti arvioitiin hyviksi (keskiarvot 3,9 - 4,0). Eniten kehitettävää asiakkaat näkivät lääkehoidossa, vertaistuen saannissa ja läheisten huomioon ottamisessa (keskiarvot 3,7).

Päihdeasiakkailla suuri riski kuolla ennenaikaisesti

Päihdeasiakkaiden ennenaikaisen kuoleman riski on muuhun väestöön verrattuna suurta. Rekisteritietoihin perustuvassa seurantatutkimuksessa noin kolmannes asiakkaista oli kuollut keskimäärin 50 vuoden iässä. Alkoholi oli ensisijaisena tai myötävaikuttavana tekijänä lähes joka toisessa kuolemassa. Nuoremmissa ikäluokissa myrkytykset ja itsemurhat olivat yleisimpiä kuolinsyitä, vanhemmissa ikäluokissa alkoholiperäiset ja muut sairaudet. Toisin kuin väestössä yleensä, päihdeongelmaisilla naisilla itsemurhan tehneiden osuus oli miehiä suurempi. Avohoitoon hakeutuneiden asiakkaiden kuolleisuus väheni viiden vuoden sisällä hoitoon hakeutumisesta. Laitoshoidon keskeytyminen lisäsi kuolleisuuden riskiä erityisesti miehillä.

Lue lisää: Tuuli Pitkänen, Teemu Kaskela & Jouni Tourunen (2017): Päihdehoidon asiakaskunta ja päihdeongelmaan liittyvä ennenaikaisen kuoleman riski: hoito- ja rekisteritietoihin perustuva seurantatutkimus. A-klinikkasäätiön raporttisarja 66.