Back to top

Pelihaitat

Kehitysohjelman tarkoituksena on tiedon lisääminen liiallisen rahapelaamisen ja digipelaamisen riskitekijöistä ja haitoista. Lisäksi pyritään vahvistamaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista (tieto, tunnistaminen ja hoito) ja hoitoonohjauskykyä. Tavoitteena on parantaa alueellista tasa-arvoa hoito- ja tukipalvelujen suhteen tarjoamalla ongelmallisesti pelaaville, heidän läheisilleen ja sote-ammattilaisille sähköisiä tieto- ja tukipalveluja.

Etusivu / Pelihaitat

Lisätietoa: Henna Vuorento p. 050 5954 137 ja [email protected]

A-klinikkasäätiö tuottaa omia tieto- ja tukipalveluja sekä Peluuri-palvelua yhdessä Sininauhaliiton kanssa. Peluurin toimintakertomus 2017 on luettavissa Peluurin vuosiraportista.  A-klinikkasäätiö on myös Helsingissä toimivan Peliklinikan kumppani.

A-klinikkasäätiön rahapelaamiseen liittyvät sähköiset tieto- ja tukipalvelut kiinnostivat kansaa

Pelisisältöjen käyttömäärä sähköisissä palveluissa 31 000 yksilöityä sivun katselua/kk

 

Pelaamiseen liittyviä testejä tehtiin 4266 kertaa

A-klinikkasäätiö tarjoaa rahapelaamiseen liittyvää tietoa, vertaistukea, neuvontaa, itsearviointitestejä ja oma-apuvälineitä. Kuukausittain palvelut keräsivät yli 31 000 yksilöityä sivun katselua. Suosituimpia palveluja olivat vertaistukeen perustuvat keskustelupalstat sekä rahapelaamisen vähentämiseen ja lopettamiseen tarkoitettu Raipe Rahapelipäiväkirja.

Pelaamisen itsearviointiin ja ammattilaisten työn tueksi tarkoitettuja testejä tehtiin toimintavuoden aikana yhteensä 4266 kertaa.

Rahapelaamisen ongelmallisuutta mittaavan SOGS-R-testin tekijöistä 70 prosentilla oli ongelmia pelaamisen kanssa (SOGS 3+). Heistä jopa 59 prosentilla oli mahdollinen peliriippuvuus (SOGS 5+). Testiä tehtiin vuoden 2017 aikana 2598 kertaa (ka 7 pistettä). Testin tuloksen yhteydessä tarjotaan kattava palaute oman pelaamisen riskeistä ja apua tarjoavista paikoista. Lisäksi suositellaan ottamaan yhteyttä Päihdelinkin tai Nuortenlinkin neuvontapalveluun (kysymyksiä saapui 26 kpl).

Rahapelaamisen haittoja mittaavan PGSI-testin mukaan 34 prosentilla testin tekijöistä pelaaminen oli ongelmallista ja hoitoon hakeutuminen oli tarpeellista (PGSI 8+). Vuoden 2017 aikana testin tehneiden (n=598) pistekeskiarvo oli 6, haitallisen pelaamisen rajan ollessa 3 pistettä. 

Testit sijaitsevat Päihdelinkin ja Nuortenlinkin verkkosivuilla.

Päiväkirjatyökalu pelaamisen hallinnan apuna

Omaehtoiseen toipumisen tukena toimiva Raipe Rahapelipäiväkirja on suosittu pelaamisen hallinnan työkalu. Kävijäpalautteen mukaan Rahapelipäiväkirja on hyödyllinen ja motivoiva – erityiskiitosta sai myös työkalun helppokäyttöisyys.  

"Itsellä auttoi alussa eniten Raipe (rahapelipäiväkirja). Pelasin nettikasinoita eli tiliotteesta näkyi kaikki talletukset ja syötin ne takautuvasti Raipeen, mulla on ylhäällä viime vuoden joulukuusta lähtien kaikki pelatut summat, vaikka latasin Raipen vasta helmikuussa tänä vuonna. Ja aina kun mieli alkoi horjua, avasin sen ja tuijotin niitä talletus summia ja viikkoyhteenvetoja ja muita tilastoja ja se toimi mulla parhaiten ja toimii edelleen!"

Rahapelipäiväkirjaa hyödynnetään palautteiden mukaan myös kasvokkaisen hoidon tukena. Rahapelipäiväkirjan käyttö mahdollistaa oman peliseurannan sekä pelaamiseen liittyvän muun datan jakamisen omalle tuki- tai hoitohenkilöille.  

Rahapelipäiväkirjaan oli rekisteröitynyt vuoden 2017 lopussa 857 käyttäjää ja sivustolle tehtiin noin 1400 yksilöityä sivun katselua kuukausittain.

Pelaajien tarinat

Päihdelinkin Tarinat-osioon on koottu pelaajien ja heidän läheisien jakamia omakohtaisia kokemuksia. Tarinat koskettavat, mutta herättävät myös toivoa. Pelaajien tarinoita luetaan keskimäärin 600 kertaa kuukaudessa.  

Pelasin pari - kolme viikkoa, muutamat tilit jälleen nollille. Taas velat alkoi kummitella. Olin kerennyt tehdä jo maksusuunnitelmat ja pysyä niissä, nyt tilanne näytti taas siltä etten saisi maksettua. Keksin aina vaan valheita, minkä takia en muka pystynyt maksaa. Taas itsemurha-ajatukset tuli päähän kun aloin miettii otetaanko multa lapsi pois tai että tulisinko ikinä olemaan hyvä äiti. Päätin, että lapsi menee mun addiktion edelle ja kerroin mun retkahduksesta. Lue lisää...

Ensimmäistä kertaa tarinoita oli mahdollista jättää myös videomuodossa – nimimerkki Nälkäinen Haamu tarttui haasteeseen ja kertoi rohkeasti videolla peliongelmansa synnystä. Hän haluaa purkaa esimerkillään peliriippuvuuden aiheuttamaa häpeää, jotta asioista voitaisiin keskustella avoimemmin ja muutkin saisivat voimia selvitä riippuvuudestaan. Video julkaistiin joulukuussa ja sillä oli vuoden loppuun mennessä jo yli 1000 katselukertaa.

Palvelut yhteistyössä Peluurin kanssa

A-klinikkasäätiö tuotti yhdessä Peluurin kanssa sähköisiä tukipalveluja pelaajille ja heidän läheisilleen. Peluuri tarjoaa apua peliongelmiin sekä tuottaa ja välittää tietoa pelihaitoista.

Liikaa pelaaville tarkoitettu vertaistukipalsta Valtti oli vuonna 2017 suositumpi kuin koskaan. Viestejä palstalla lähetettiin toimintavuoden aikana 4355 kpl, eli noin 363 kuukausittain. Kirjoittamisen lisäksi tuki löytyi monelle muiden kertomusten ja kokemusten lukemisesta. Valtti tavoittikin huikeat 25 500 yksilöityä sivun katselua joka kuukausi.

"Tästä on ollu jo nyt superpaljon apua ja on ihana tietää et täällä ei tarvi hävetä vaikka oma käytös onkin ollu todella typerää ja hävettää. Ihanaa ymmärtää että tän kanssa voi oppia elämään ja päästä elämässä eteenpäin ilman pelejä! Kiitos kaikille jotka ootte tätä vuodatusta jaksanu lukea, positiivisilla mielillä viikkoa eteenpäin!"

Pelaajien läheisille tarkoitettu vertaistukipalsta Hertta avattiin asiakastoiveiden siivittämänä vuonna 2016. Hertta tavoitti 630 yksilöityä sivun katselua kuukausittain. Hertta sijaitsee Päihdelinkki.fi-verkkosivustolla. 

Tekstiviestipalvelu Pelivoimapiiri, ohjatut Tuuletin-ryhmät ja eNeuvonta suljettiin huhtikuussa ja korvattiin uudella Peluuri.fi-sivuilla toimivalla OmaPeluuri-järjestelmällä. OmaPeluuri täydentää ryhmätoiminnallaan Peluurin sähköisten palvelujen tuotevalikoimaa. 

KokeNetin trio-malli

KokeNet-hanke laajensi verkossa toimivaa kokemusasiantuntijaneuvontaansa toimintavuoden aikana kattamaan myös peliongelmat sekä kunnille tarjottavan trio-mallin. Syyskuusta lähtien ongelmapelaamisen kokemusasiantuntija Mattias tarjosi kokemusasiantuntijuuttaan niin pelaajille kuin sote-alan ammattilaisillekin. Trio-malli on kokemusasiantuntijan, sosiaali- ja terveystoimen työntekijän ja asiakkaan välinen vastaanotto, jossa kokemusasiantuntija on verkossa mukana asiakastapaamisessa. Palvelu on tilaajalle maksuton.

KokeNetin trio-malli oli loppuvuoden pilottivaiheessa ja toiminta keskittyi palvelun uudistuksen valmisteluun, yhteistyökumppanuuksien rakentamiseen ja kokemusasiantuntijoiden osaamisen vahvistamiseen. Mattiakselle poiki kolme suoraa kysymystä verkossa toimivan neuvontapalvelun kautta, trio-mallin toimeksiantoja ei pilottivaiheessa vielä ollut.

Julkaisut ja verkostot

A-klinikkasäätiön Tietopuu-sivustolle kootaan vuosittain peliaiheisia blogeja ja tutkimusfereraatteja. Peluurin yksikön päällikkö Mari Pajula käsitteli Tietopuun blogissaan Las Vegasissa tapahtuneen joukkoampujan motiiveja. Oliko ampujalla peliongelma? Miksi media vaikeni siitä? Mari Pajulan blogi on luettavissa kokonaisuudessaan Tietopuusta, jossa julkaistiin toimintavuoden aikana lisäksi tutkimusreferaatti 9.-luokkalaisten nuorten päihteiden käytöstä ja rahapelaamisesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.

Rahapelihaittojen viestintäverkoston kannanotot kantoivat hedelmää. Vuoden 2017 aikana verkosto otti kantaa pelihaittojen ehkäisyn tehostamiseen ja Arpajaislain toisen vaiheen käynnistämiseen. Kannanotot yhdessä syksyn 2017 aikana julkaistujen tutkimus- ja selvitysraporttien kanssa tuottivat runsaasti mediajulkisuutta. Mediakeskusteluissa nousivat esille ongelmapelaajien käyttämä rahamäärä, rahapeliautomaattien sijoittelu sekä pakollisen tunnistautumisen tarpeellisuus.  

Keskustelun siivittämänä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sekä sisäministeri Paula Risikko ottivat julkisesti kantaa asiaan ilmoittamalla, että ongelmapelaamiseen voidaan puuttua tarvittaessa uusilla laeilla. Arpajaislain toisen vaiheen alkamisen ajankohdasta jätettiin kirjallinen kysymys sisäministerille - ministeri Risikon mukaan toinen vaihe alkaa esiselvityksellä kevään 2018 aikana. Lisäksi joulukuussa 2017 Veikkaus ilmoitti, että kaikkien hajasijoitettujen automaattien pelaamisessa tullaan vaatimaan tunnistautumista vuoteen 2023 mennessä.

Rahapelihaittojen viestintäverkostoon kuuluvat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Sovatek-säätiö, Kuopion kriisikeskus, Kehittämiskeskus Tyynelä, Sosped säätiö, Peluuri, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Peliklinikka ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkosto toimii muun muassa voimistaakseen rahapelaamiseen ja rahapelihaittoihin liittyvää julkista keskustelua.